sunnuntai 30. maaliskuuta 2008

Kutsumaton vieras — 1. Sunnuntai pääsiäisestä Quasimodogeniti — Ylösnousseen todistajia. 2. vsk.


Kutsumaton  vieras
1. Sunnuntai pääsiäisestä
Quasimodogeniti — Ylösnousseen todistajia
Saarna 30 mars mmxiii
Kirkkoherra Torsti Äärelä
Omelia DOCG


Evankeliumi: Joh. 21: 1–14
Jeesus ilmestyi taas opetuslapsilleen, nyt Tiberiaanjärvellä. Se tapahtui näin: Siellä olivat yhdessä Simon Pietari, Tuomas eli Didymos, Natanael Galilean Kaanasta, Sebedeuksen pojat ja kaksi muuta Jeesuksen opetuslasta. Simon Pietari sanoi: »Minä lähden kalaan.» »Me tulemme mukaan», sanoivat toiset. He nousivat veneeseen ja lähtivät järvelle, mutta eivät saaneet sinä yönä mitään.  Aamun koittaessa Jeesus seisoi rannalla, mutta opetuslapset eivät tunteneet häntä. Jeesus huusi heille: »Kuulkaa, miehet! Onko teillä mitään syötävää?» »Ei ole», he vastasivat. Jeesus sanoi: »Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle, niin saatte.» He heittivät verkon, ja kalaa tuli niin paljon, etteivät he jaksaneet vetää verkkoa ylös. Silloin se opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain, sanoi Pietarille: »Se on Herra!» Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, hän kietaisi ylleen viittansa, jonka oli riisunut, ja hyppäsi veteen. Muut opetuslapset tulivat veneellä ja vetivät kalojen täyttämää verkkoa perässään, sillä rantaan ei ollut paljonkaan matkaa, vain parisataa kyynärää. Rannalle noustessaan opetuslapset näkivät, että siellä oli hiilloksella paistumassa kalaa sekä leipää. Jeesus sanoi heille: »Tuokaa tänne niitä kaloja, joita äsken saitte.» Simon Pietari meni veneeseen ja veti verkon maihin. Se oli täynnä isoja kaloja, mutta vaikka kaloja oli paljon – kaikkiaan sataviisikymmentäkolme – verkko ei revennyt. Jeesus sanoi: »Tulkaa syömään.» Kukaan opetuslapsista ei rohjennut kysyä: »Kuka sinä olet?», sillä he tiesivät, että se oli Herra. Jeesus tuli, otti leivän ja antoi heille, samoin hän antoi kalaa. Tämä oli jo kolmas kerta, kun Jeesus kuolleista noustuaan ilmestyi opetuslapsilleen.



I  Ensimmäinen  näytös:  Kutsumaton  vieras
Jotkut  ovat  voineet  nähdä  sellaisen  piirroksen,  jossa  parrakas  ja  pitkätukkainen  mies  tiskaa  astioita  keittiössä.  Astioita  on  isot  vuoret  ja  vaahtopäät  käyvät  korkeina  tiskialtaassa.  Taustalta  kuuluu  ison  joukon  yhteisesti  lausumana  ”Kiitos,  Jeesus,  ruoasta!”  Iloinen  tiskari  mutisee  itsekseen  ”No  kiva  kun  maistui.”

Jeesuksella  ja  opetuslapsilla  ei  tuossa  päivän  evankeliumi-kertomuksessa  ollut  keraamisia  lautasia,  eikä  edes  metallisia,  eikä  veitsiä  eikä  haarukoita.  Ruokailu  suoritettiin  sormin.  Päivän  evankeliumikatkelmamme  päättyy  onnelliseen  ystävysten  ateriaan.  Ja  saattoipa  jonkun  opetuslapsen  huulilta  kuuluakin  nuo  sanat  ”Kiitos,  Jeesus,  ruoasta”.

Niin,  miltäpä  sinusta  tuntuisi,  jos  töistä  kotiin  palatessasi  siellä  olisikin  kutsumaton  vieras.  Joku  siellä  keittiössä  hääräämässä,  laittamassa  ruokaa.  Tietysti  katsoisit  ensimmäisenä,  kuka  se  kutsumaton  vieraskokki  mahtaisi  olla.  Maailmahan  on  yllätysmomentteja  ja  mahdollisuuksia  täynnä,  ei  sen  puoleen.  Jos  sitten  havaitsisitkin,  että  tuo  kutsumaton  vieras  olisikin  vaikka  Jamie  Oliver  tai  veikeästi  skånelaisittain  ruotsia  ääntävä  Tina  Nordström,  hieraisisit  varmasti  silmiäsi,  nipistäisit  itseäsi  ja  jos  vielä  sen  jälkeen  näkisit  samaisen  kokin,  niin  tuskin  ensimmäisenä  soittaisit  yksi-yksi-kakkoseen  ja  hälyttäisit  paikalle  poliisin.  Tuskinpa.  Mutta  joku  tuntematon,  kutsumaton  vieras  saisi  sinut  varmasti  enemmän  kuin  varuillesi.  Kutsumattomat  vieraat  ovat  vain  harvoin  mukavia  tuttavuuksia.

Mutta,  mutta!  Onko  meillä  elämässämme  sellainen  kutsumaton  vieras,  joka  meidän  pitäisi  oppia  tuntemaan,  oppia  tuntemaan  hyvin?

II  Toinen  näytös:  Opetuslapset  arkisessa  työssä
Kun  katsomme  päivän  evankeliumia,  niin  näemme,  että  Jeesuksen  opetuslapset  olivat  nyt  palanneet  harjoittamaan  entistä  elämänmuotoaan,  he  olivat  palanneet  ammattiinsa  Gennesaretinjärven  kalastajina.  Yhteiset  vuodet  Jeesuksen  kanssa  näyttivät  jäävän  vain  unenomaiseksi  ja  seikkailunkaltaiseksi  elämänvaiheeksi.

Millaista  lienee  ollut  tuo  kalastajanelämä?  Kalastamaan  lähdettiin  yöksi,  kun  kala  oli  parhaiten  saatavilla.  Jeesuksen  kanssa  elämä  ei  varmaankaan  ollut  niinkään  yötyötä,  vaan  oltiin  liikkeellä  päivällä,  kun  Jeesus  saarnasi  ihmisille.  Jeesuksen  matkassa  ei  juurikaan  tehty  käsillä  työtä,  vaan  suullaan,  mutta  nyt  kädet  pääsivät  jälleen  kiinni  köysiin  ja  verkkoihin.

Mutta  pian  he  saisivat  jälleen  kutsumattoman  vieraan.  Aivan  samalla  tavalla  kuin  Jeesus  oli  aikoinaan  temmannut  heidät  mukaansa  verkkojensa  ääreltä,  olisi  nyt  edessä  aivan  uusi  alku.  Se  veisi  heidät  jälleen  pois  Galileasta,  aluksi  takaisin  Jerusalemiin  ja  sen  kautta  uusille  maasta  maahan  vieville  etapeille,  aina  Pietarinkin  kohdalla  Roomaan  ja  marttyyrikuolemaan  saakka.

Tekstimme  sisältää  monia  tärkeitä  opetuksia.  Voisimme  miettiä  monia  kysymyksiä:

I  Miksi  opetuslapset  eivät  heti  tunnistaneet  mestariaan?  Mitä  voisimme  tämän  perusteella  päätellä  tulevasta  olomuodosta,  jonka  mekin  Kristukseen  uskovina  saamme  kirkkaudessa?

II  Voisimme  miettiä  vähän  psykologiselta  kannalta  vaikkapa  opetuslasten,  Pietarin  ja  Johanneksen  välejä.  Luvun  21  todistus  antaa  heistä  aika  auvoisen  kuvan.

III  Mitä  merkitsevät  nuo  153  kalaa,  joihin  verkot  eivät  revenneet?  Lukuhan  on  sama,  mikä  Antiikissa  tunnettiin  eri  kalalajeja.  Kohta  viittaa  opetuslasten  työhön  ihmisten  kalastajina.


Aivan  erityisesti  huomaamme  kuitenkin  jotain  opetuslasten  ja  Jeesuksen  suhteesta  ja  sen  kautta  tekstimme  painottaa  meille  sitä,  että  kaiken  uskonelämämme  lähtökohtana  ovat  ne  voimat,  jotka  ovat  meistä  riippumattomia.  Paavali  kirjoittaakin  roomalaiskirjeessä  (9:16):   "Ratkaisevaa  ei  siis  ole,  mitä  ihminen  tahtoo  tai  ehtii,  vaan  se  että  Jumala  armahtaa.”  Ja  melkeinpä  aina  Jumalan  teot  tuntuvat  meistä  käsittämättömiltä.  Yksi  käsittämättömimmistä  on  se,  että  tuo  kutsumaton  vieras  ei  jätä  meitä  rauhaan.

III  Kolmas  näytös:  Kutsumattomasta  vieraasta  parhaimmaksi  ystäväksi
Kristittyjä  on  kolmea  sukupolvea.  Ensimmäinen  sukupolvi  oli  silminnäkijöiden  sukupolvi.  He  näkivät  itse  Kristuksen  ja  kuulivat  Hänen  julistuksensa.  Toinen  sukupolvi  ovat  ne,  jotka  kuulivat  opetuslasten  todistuksen.  Kolmas  kristittyjen  sukupolvi,  johon  mekin  kuulumme,  ovat  ne,  jotka  eivät  ole  nähneet  Kristusta,  eivätkä  opetuslapsiaan,  vaan  jotka  joutuvat  luottamaan  kirjoitettuun,  apostoliseen  todistukseen  Kristuksesta.  Juuri  evankeliumi  ”on  kirjoitettu  siksi,  että  te  uskoisitte  Jeesuksen  olevan  Kristus,  Jumalan  Poika,  ja  että  teillä,  kun  uskotte,  olisi  elämä  hänen  nimensä  tähden"  (Joh.  20:31).

Olemme  nyt  yrittäneet  etsiä  Johanneksen  evankeliumin  21.  luvun  syvintä  merkitystä.  Ehkä  vastasyntyneen  lapsen  tavoin  olemme  saaneet  joitakin  pisaroita  puhdasta  sanan  maitoa.  Johanneksen  evankeliumista  on  kuitenkin  sanottu,  että  se  on  yhdestä  langasta  kudottu  yhtenäinen  vaate.  Näin  onkin.  Johanneksen  evankeliumi  tulisi  lukea  kokonaisuutena,  vaikkakin  on  yksi  kappale,  johon  koko  evankeliumi  voidaan  kiteyttää,  ja  sehän  on  se  kaikista  eniten  käytetty  kohta  tästä  evankeliumista,  se  kuuluisa  Joh.  3:16;  se  iankaikkinen  ja  pysyvä  rippikoulun  ulkoläksy  elämän  pitkän  rippikoulun  kulkijoille!  –  Mietimmepä  nyt,  miten  voisimme  ikään  kuin,  emme  vääristellen,  mutta  päivän  sisältöä  ja  saarnamme  otsikkoa  –  Kutsumaton  vieras  –  mukaillen  lukea  tämän  Joh.  3:16  uudella  tavalla.  Se  voisi  kuulua  vaikka  seuraavasti:

”Jumala  rakastaa  niin  paljon  vastentahtoisia  ihmisiä,  että  lähettää  heidän  luokseen  kutsumattoman  vieraan,  ettei  yksikään  ei  jäisi  eksyksiin  vaan  löytäisi  PARHAAN  YSTÄVÄN.”

Kun  yritämme  mieltää  asian  näin,  niin  vähä  vähältä  kutsumattomasta  vieraasta  tulee  meidän  paras  ystävämme.  AMEN

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti