Epäilyksestä joulumieleen. Randi, Paavali ja
me.
Jouluaamu
Nyt Beetlehemiin
Saarna 25 dec mmix
Jouluaamu
Nyt Beetlehemiin
Saarna 25 dec mmix
Kirkkoherra
Torsti Äärelä
Grande omelia
Grande omelia
Evankeliumi: Luuk. 2: 1–20
Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: »Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.» Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
– Jumalan on kunnia korkeuksissa,
maan päällä rauha
ihmisillä, joita hän rakastaa.
Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: »Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti.» He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.
Alkumaisema. Taikuri ja skeptikko Jim Randi ja hänen maailmansa
Maailma on täynnänsä merkillisiä väitteitä ja myös henkilöitä jotka yrittävät selittää niitä. Eräällä amerikkalaisella miehellä on ollut pitkään mukana shekki, suuruudeltaan 10 000 dollaria, jonka hän antaa sille joka pystyy tuottamaan ns. paranormaalin ilmiön. Paranormaaliksi ilmiöksi voidaan tässä yhteydessä lukea vakkapa telepaattisen yhteyden, ajatuksensiirron toteaminen tai vaikkapa ilmassa leijuminen. Tämä mies on amerikkalainen taikuri ja skeptikko Jim Randi. Sanotaan että hänen ei ole tarvinnut luopua tuosta shekistään. Toisaalta pahat kielet ovat aivan viime vuosina väittäneet että hänestä on tullut vanha ja kiukkuinen mies, joka enää hyvin harvoin jos ollenkaan suo mahdollisuutta kenellekään edes yrittää todistaa mitään. Hän on asiastaan varma, täysin varma. Hän on aina luottanut järkeensä ja hän on hyvin oppinut mies. Randi todennäköisesti sanoisi meidän jouluevankeliumistamme että se sisältää niin paljon järjenvastaisia asioita että siihen ei yksinkertaisesti voi uskoa. Randi on aina halunnut luottaa aisteihinsa ja järkeensä ja pitää ne myös toimintakykyisinä. Hän ei ole vuosikymmeniin käyttänyt alkoholia, eikä tietystikään muitakaan huumeita, ei tupakoinut eikä juonut edes kahvia. Näkyjä hän ei ole omien sanojensa mukaan nähnyt, kaikki toimii vain puhtaan järjen avulla. Itse Randin ulkonäkö on mitä suurimmassa määrin suuren tietäjän ulkonäkö, hän on aivan kuin Asteriixin kylän tietäjä Akvavitix, tosin parta on lyhyempi. Jim Randi on suorastaan todellisen velhon näköinen matkakaavussaan.
Uuden testamentin suuri järkiniekka, apostoli Paavali
Jim Randi on kieltämättä järkiniekka, ja suuri sellainen onkin, hän on paljastanut monta huijaria ja näin auttanut ihmisiä omalla tavallaan. Toisaalta hän on jakanut paljon mielipiteitä ja on paljossa myös hyvin vihattu mies. Mutta hänen esimerkkinsä äärellä voimmekin kysyä, onko uudessa testamentissa ketään vastaavaa järkiniekkaa. Ehkä sieltä löytykin, katsokaamme. Kukas onkaan sanonut seuraavat sanat:
“Julistamani evankeliumi, jonka Jumala on profeettojensa suulla edeltäpäin luvannut pyhissä kirjoituksissa, on sanoma hänen Pojastaan. Inhimillisen syntyperänsä puolelta hän oli Daavidin jälkeläinen; pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika, jolla on valta, ylösnousemuksessa tähän asemaan asetettu. Hän on Jeesus Kristus, meidän Herramme.”
Paavali ei siis halua puhua Jeesus Nasaretilaisesta henkilönä eikä hän myöskään selitä millään tavalla Mestarimme sanoja. Enemmän, vaikkei kuitenkaan siinäkään suhteessa paljon, hän puhuu itsestään monissa kohdin, ja ehkä muutamassa kohden itsestään myös kolmannessa persoonassa. Hän on kuin ulkopuolinen tarkkailija, joka ymmärtää asian katsomalla sen sisään jokaisesta mahdollisesta näkökulmasta. Hän on aika tiedemiesmäinen, ja ollaan rehellisiä niin hän on hyvin tiedemiesmäinen. Jotta pääsemme parhaiten perille hänen ajattelustaan niin ajatelkaamme vaikka jalkapalloa jossa on tietty määrä neulottuja nahkapaloja. Noihin paloihin voitaisiin kirjoittaa aina yksi asia joka kuitenkin on vain yksi näkökulma samaan perusasiaan joka pallon sisällä on. Jokainen nahkapala sisältää yhden asian jonka kautta voimme lähestyä kaiken ydintä
Loppujen lopuksi oikean pallon sisällä ei ole kuin yksi asia, näkymätön ilma joka pitää sen oikeassa muodossaan. Paavalin jalkapallon sisällä on Jeesus Kristus. Mitä sanomme tällaisesta henkilöstä? Siis Paavalista? Jos hän on oikeassa päätelmissään niin on hän kaikkien aikojen suurin uskon esikuva. Jeesuksen sanojen voimalla ja kansojen apostolin pohdinnoilla tulee uskostamme täydellinen. Ilman Paavalia evankeliumien sanat jäisivät vain kuulopuheiksi. Paavalin uskonopissa ne saavat käytännön sovellutuksen. Toisaalta ilman evankeliumeja Paavalin todistus jäisi täysin käsittämättömäksi.
Onko kristinuskolla erityisasema?
Kristittyjen mielestä heidän uskonnollaan on ollut ja on edelleenkin tietty erityisasema. Sanotaan että Jumala on puhutellut ihmiskuntaa historian eri vaiheissa. Tämä keskustelu, Jumalan puhe ihmiskunnalle ja ihmisen kysymykset Jumalalle on kirjoitettu kristittyjen Pyhään kirjaan eli Raamattuun. Mutta kristikunnalla ei kuitenkaan ole yhtenevää käsitystä siitä mitä kirjoituksia Raamattuun tulisi sisällyttää. Toimijana on ollut aina yksi ja sama Jumala vaikka hän on tehnyt itsensä tiettäväksi ensi Luoja-Jumalan hahmossa. Sitten hän ilmoitti itsensä täydellisimmin tulemalla ihmiseksi Pojan hahmossa ja Jeesuksen, tosi ihmisen ja tosi Jumalan, kuoleman ja kuolleista heräämisen ja taivaaseen astumisen jälkeen on toimijana ollut Pyhä Henki. Aluksi Jumalan toimi yhden kansan välityksellä mutta myöhemmin kenelläkään ei ole ollut erityisasemaa. Onhan kansojen apostoli, tämä meidän Paavalimme sanonut näin: “Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja olette pukeneet Kristuksen yllenne. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja tai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi:”
Kristinuskon erityisansio
Kaikesta tuosta ovat ihmiset rakentaneet monia ajatusrakennelmia ja oppeja. Ja kaikista eniten järkeen luottava uskontomuoto on tämä meidän luterilaisuutemme.
Maailma on täynnänsä merkillisiä väitteitä ja myös henkilöitä jotka yrittävät selittää niitä. Eräällä amerikkalaisella miehellä on ollut pitkään mukana shekki, suuruudeltaan 10 000 dollaria, jonka hän antaa sille joka pystyy tuottamaan ns. paranormaalin ilmiön. Paranormaaliksi ilmiöksi voidaan tässä yhteydessä lukea vakkapa telepaattisen yhteyden, ajatuksensiirron toteaminen tai vaikkapa ilmassa leijuminen. Tämä mies on amerikkalainen taikuri ja skeptikko Jim Randi. Sanotaan että hänen ei ole tarvinnut luopua tuosta shekistään. Toisaalta pahat kielet ovat aivan viime vuosina väittäneet että hänestä on tullut vanha ja kiukkuinen mies, joka enää hyvin harvoin jos ollenkaan suo mahdollisuutta kenellekään edes yrittää todistaa mitään. Hän on asiastaan varma, täysin varma. Hän on aina luottanut järkeensä ja hän on hyvin oppinut mies. Randi todennäköisesti sanoisi meidän jouluevankeliumistamme että se sisältää niin paljon järjenvastaisia asioita että siihen ei yksinkertaisesti voi uskoa. Randi on aina halunnut luottaa aisteihinsa ja järkeensä ja pitää ne myös toimintakykyisinä. Hän ei ole vuosikymmeniin käyttänyt alkoholia, eikä tietystikään muitakaan huumeita, ei tupakoinut eikä juonut edes kahvia. Näkyjä hän ei ole omien sanojensa mukaan nähnyt, kaikki toimii vain puhtaan järjen avulla. Itse Randin ulkonäkö on mitä suurimmassa määrin suuren tietäjän ulkonäkö, hän on aivan kuin Asteriixin kylän tietäjä Akvavitix, tosin parta on lyhyempi. Jim Randi on suorastaan todellisen velhon näköinen matkakaavussaan.
Uuden testamentin suuri järkiniekka, apostoli Paavali
Jim Randi on kieltämättä järkiniekka, ja suuri sellainen onkin, hän on paljastanut monta huijaria ja näin auttanut ihmisiä omalla tavallaan. Toisaalta hän on jakanut paljon mielipiteitä ja on paljossa myös hyvin vihattu mies. Mutta hänen esimerkkinsä äärellä voimmekin kysyä, onko uudessa testamentissa ketään vastaavaa järkiniekkaa. Ehkä sieltä löytykin, katsokaamme. Kukas onkaan sanonut seuraavat sanat:
“Julistamani evankeliumi, jonka Jumala on profeettojensa suulla edeltäpäin luvannut pyhissä kirjoituksissa, on sanoma hänen Pojastaan. Inhimillisen syntyperänsä puolelta hän oli Daavidin jälkeläinen; pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika, jolla on valta, ylösnousemuksessa tähän asemaan asetettu. Hän on Jeesus Kristus, meidän Herramme.”
Paavali ei siis halua puhua Jeesus Nasaretilaisesta henkilönä eikä hän myöskään selitä millään tavalla Mestarimme sanoja. Enemmän, vaikkei kuitenkaan siinäkään suhteessa paljon, hän puhuu itsestään monissa kohdin, ja ehkä muutamassa kohden itsestään myös kolmannessa persoonassa. Hän on kuin ulkopuolinen tarkkailija, joka ymmärtää asian katsomalla sen sisään jokaisesta mahdollisesta näkökulmasta. Hän on aika tiedemiesmäinen, ja ollaan rehellisiä niin hän on hyvin tiedemiesmäinen. Jotta pääsemme parhaiten perille hänen ajattelustaan niin ajatelkaamme vaikka jalkapalloa jossa on tietty määrä neulottuja nahkapaloja. Noihin paloihin voitaisiin kirjoittaa aina yksi asia joka kuitenkin on vain yksi näkökulma samaan perusasiaan joka pallon sisällä on. Jokainen nahkapala sisältää yhden asian jonka kautta voimme lähestyä kaiken ydintä
Loppujen lopuksi oikean pallon sisällä ei ole kuin yksi asia, näkymätön ilma joka pitää sen oikeassa muodossaan. Paavalin jalkapallon sisällä on Jeesus Kristus. Mitä sanomme tällaisesta henkilöstä? Siis Paavalista? Jos hän on oikeassa päätelmissään niin on hän kaikkien aikojen suurin uskon esikuva. Jeesuksen sanojen voimalla ja kansojen apostolin pohdinnoilla tulee uskostamme täydellinen. Ilman Paavalia evankeliumien sanat jäisivät vain kuulopuheiksi. Paavalin uskonopissa ne saavat käytännön sovellutuksen. Toisaalta ilman evankeliumeja Paavalin todistus jäisi täysin käsittämättömäksi.
Onko kristinuskolla erityisasema?
Kristittyjen mielestä heidän uskonnollaan on ollut ja on edelleenkin tietty erityisasema. Sanotaan että Jumala on puhutellut ihmiskuntaa historian eri vaiheissa. Tämä keskustelu, Jumalan puhe ihmiskunnalle ja ihmisen kysymykset Jumalalle on kirjoitettu kristittyjen Pyhään kirjaan eli Raamattuun. Mutta kristikunnalla ei kuitenkaan ole yhtenevää käsitystä siitä mitä kirjoituksia Raamattuun tulisi sisällyttää. Toimijana on ollut aina yksi ja sama Jumala vaikka hän on tehnyt itsensä tiettäväksi ensi Luoja-Jumalan hahmossa. Sitten hän ilmoitti itsensä täydellisimmin tulemalla ihmiseksi Pojan hahmossa ja Jeesuksen, tosi ihmisen ja tosi Jumalan, kuoleman ja kuolleista heräämisen ja taivaaseen astumisen jälkeen on toimijana ollut Pyhä Henki. Aluksi Jumalan toimi yhden kansan välityksellä mutta myöhemmin kenelläkään ei ole ollut erityisasemaa. Onhan kansojen apostoli, tämä meidän Paavalimme sanonut näin: “Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja olette pukeneet Kristuksen yllenne. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja tai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi:”
Kristinuskon erityisansio
Kaikesta tuosta ovat ihmiset rakentaneet monia ajatusrakennelmia ja oppeja. Ja kaikista eniten järkeen luottava uskontomuoto on tämä meidän luterilaisuutemme.
Kun kaikki on sanottu ja tehty herää vain
yksi kysymys; eikö nuo kaikki ole vain ihmisten oppeja ja ajatusrakennelmia.
Ihmiset ovat antaneet järjelleen vallan. Ihminen keksii mitä tahansa
yrittääkseen rauhoittaa levotonta mieltänsä. Ja jos tuota kaikkea oppien
sekamelskaa tarkastellaan niin on tietysti mahdollista että jokin noista
ajatusrakennelmista voi olla lähimpänä sitä joka on inhimillisen kokemuksen
verhon takana.
Kristinuskon suurin ansio on kuitenkin siinä, että se sisältää suurimman koskaan eläneen opettajan opetukset. Tämä mies on Jeesus Nasaretilainen jota kristittyjen jumaluusoppi pitää Jumalan toisena persoonana, ja joka on saanut arvonimen Jeesus Kristus. Häntä palvotaan ja sanotaan että hän on luonut tien Jumalan luokse elämällään ja kuolemallaan. Jeesuksen persoona yhdistää niitäkin jotka ovat niin monien kirkkojen mielestä vieraantuneet kirkon yhteydestä. Ainakin häntä pidetään poikkeuksellisen hyvänä ihmisenä. Hän on juuri se ihminen sanotaan myös että hänellä oli poikkeuksellinen Jumalakäsitys kun hän sanoi evankeliumin kirjoituksen mukaan: “Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille.”
Jumala on kuitenkin kysymys joka jakaa ihmisiä ja jokainen sukupolvi, jokainen ideologia, jokainen oppi joutuu selvittelemään välinsä hänen kanssaan. On sanottu että evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on voittanut kaikki taistelut, selvinnyt aina voittajana ja pystynyt luomaan uutta. Onhan muuan virsirunoilijoistammekin sanonut: “Kun vallat vaipuu kirkko yhä elää, ja kohti täyttä päivää vaeltaa.” Viime aikoina on esitetty myös että uskonto on osa ihmisen kehityshistoriaa ja että se on varsin hyödyllinen ihmiselle. Onpa jopa esitetty että joillakin ihmisyksilöillä on aivan erityinen uskontogeeni. Kaikkien näiden väitteiden jälkeen ollaan yhä enemmän hämmennyksissä ja yhä vaikeimpien kysymysten äärellä. Kaikkeen mahdolliseen lähtee ihminen etsimään vastauksia, se on hänen osansa.
Kaikki ovat olleet vaikeiden kysymysten äärellä, niin apostoli Paavali, taikuri Randi ja me. Taikuri Randi on auttanut ihmisiä luottamaan oman järkeensä ja sitä kyllä aina tarvitaan. Usko ja järki eivät kuitenkaan sulje pois toisiansa sillä parhaimmillaan ne voivat tukea toisiaan. Järjen avulla ymmärrämme asioiden merkityksen ja niiden suhteet toisiinsa nähden. Usko taas auttaa meitä löytämään parhaimmillaan mielekkyyden kaikelle. Kaiken epäilyn jälkeen Paavalikaan ei voinut muuta kuin julistaa. Suuren neuvoston edessä Pietari ja Johannes eivät voineet muuta kuin sanoa: ”Me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet." Lapsi on syntynyt meille, poika annettu on. AMEN.
Kristinuskon suurin ansio on kuitenkin siinä, että se sisältää suurimman koskaan eläneen opettajan opetukset. Tämä mies on Jeesus Nasaretilainen jota kristittyjen jumaluusoppi pitää Jumalan toisena persoonana, ja joka on saanut arvonimen Jeesus Kristus. Häntä palvotaan ja sanotaan että hän on luonut tien Jumalan luokse elämällään ja kuolemallaan. Jeesuksen persoona yhdistää niitäkin jotka ovat niin monien kirkkojen mielestä vieraantuneet kirkon yhteydestä. Ainakin häntä pidetään poikkeuksellisen hyvänä ihmisenä. Hän on juuri se ihminen sanotaan myös että hänellä oli poikkeuksellinen Jumalakäsitys kun hän sanoi evankeliumin kirjoituksen mukaan: “Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille.”
Jumala on kuitenkin kysymys joka jakaa ihmisiä ja jokainen sukupolvi, jokainen ideologia, jokainen oppi joutuu selvittelemään välinsä hänen kanssaan. On sanottu että evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on voittanut kaikki taistelut, selvinnyt aina voittajana ja pystynyt luomaan uutta. Onhan muuan virsirunoilijoistammekin sanonut: “Kun vallat vaipuu kirkko yhä elää, ja kohti täyttä päivää vaeltaa.” Viime aikoina on esitetty myös että uskonto on osa ihmisen kehityshistoriaa ja että se on varsin hyödyllinen ihmiselle. Onpa jopa esitetty että joillakin ihmisyksilöillä on aivan erityinen uskontogeeni. Kaikkien näiden väitteiden jälkeen ollaan yhä enemmän hämmennyksissä ja yhä vaikeimpien kysymysten äärellä. Kaikkeen mahdolliseen lähtee ihminen etsimään vastauksia, se on hänen osansa.
Kaikki ovat olleet vaikeiden kysymysten äärellä, niin apostoli Paavali, taikuri Randi ja me. Taikuri Randi on auttanut ihmisiä luottamaan oman järkeensä ja sitä kyllä aina tarvitaan. Usko ja järki eivät kuitenkaan sulje pois toisiansa sillä parhaimmillaan ne voivat tukea toisiaan. Järjen avulla ymmärrämme asioiden merkityksen ja niiden suhteet toisiinsa nähden. Usko taas auttaa meitä löytämään parhaimmillaan mielekkyyden kaikelle. Kaiken epäilyn jälkeen Paavalikaan ei voinut muuta kuin julistaa. Suuren neuvoston edessä Pietari ja Johannes eivät voineet muuta kuin sanoa: ”Me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet." Lapsi on syntynyt meille, poika annettu on. AMEN.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti